![\"skutahanna\"](\"http:\/\/www.kitoval.fi\/wp-content\/uploads\/2015\/10\/skutahanna.jpg\")
<\/a><\/p>\nKun Helsinki Ven\u00e4j\u00e4n vallan aikana laajeni, astui kuvaan purjehdus. P\u00e4\u00e4kaupunki tarvitsi polttopuuta, hiekkaa, perunoita, vihanneksia y.m. Aluksi purret hankittiin Eestist\u00e4, mutta my\u00f6hemmin alukset rakennettiin itse. T\u00e4h\u00e4n aikaan kaikki jaalat olivat purjealuksia, vasta 1920-luvulla niihin asennettiin moottorit.<\/p>\n
Spjutsundin kansakoulu perustettiin vuonna 1898 ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kaikille lapsille tarjottiin opetusta. Aikaisemmin opetus oli tapahtunut kiert\u00e4viss\u00e4 kouluissa.<\/p>\n Saaristolaiset saivat elantonsa monesta eri aktiviteetista. Kukaan ei tullut toimeen yhdell\u00e4 \u201dammatilla\u201d. Tyypilliseen elinkeinokuvaan 1920- ja 1930-luvulla kuului se, ett\u00e4 miehet purjehtivat j\u00e4\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n aikaan joko jaalan kippareina tai pursimiehin\u00e4. Talvisaikaan kaadettiin hirsi\u00e4 ja p\u00f6lkkyj\u00e4 Onaksen saaristossa. Vaihtoehtona oli kalastaminen.<\/p>\n Naiset harrastivat maidontuotantoa ja puutarhaviljely\u00e4. Pidettiin 1-2 lehm\u00e4\u00e4, vasikoita joka vuosi, pikkuporsas otettiin maaliskuussa ja sika teurastettiin lokakuussa. Lehmien tiineytt\u00e4 s\u00e4\u00e4dettiin niin, ett\u00e4 maidontuotanto oli suurimmillaan kes\u00e4aikana, jolloin kes\u00e4asukkaat tarvitsivat maitoa. Lis\u00e4ksi pidettiin kanoja. T\u00e4rkeimm\u00e4t viljelykasvit olivat kaura, hein\u00e4, peruna ja mansikka. Perunat ja mansikat myytiin etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 Kauppatorilla Helsingiss\u00e4, mutta my\u00f6s paikallisesti kes\u00e4asukkaille.<\/p>\n Yleinen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 oli, ett\u00e4 varsinainen asuinrakennus vuokrattiin koko kes\u00e4ksi Helsingin kes\u00e4asukkaille ja talonomistaja muutti kes\u00e4ksi piham\u00f6kkiin tai saunarakennukseen.<\/p>\n Puhelin tuli saarille vuonna xxx.<\/p>\n Saaristossa kiert\u00e4\u00e4 my\u00f6s monta mielenkiintoisia tarua viinan salakuljetuksesta.<\/p>\n Mik\u00e4li \u201dkaupunkiin\u201d tuli asiointia oli valittavissa kaksi vaihtoehtoa:\u00a0 joko 1. soutamalla tai purjehtimalla, 2. k\u00e4velem\u00e4ll\u00e4 tai hevoskyydill\u00e4 Box:iin ja jatkaa bussilla kaupunkiin.<\/p>\n 1930-luvun loppupuolella saaristossa liikenn\u00f6i kaksi h\u00f6yrylaivaa. Kit\u00f6n ulkopuolella liikenn\u00f6i \u201dBorg\u00e5\u201d, pieni harmaa h\u00f6yrylaiva, joka k\u00e4vi L\u00f6par\u00f6n ja Svartvikenin laitureissa. Sis\u00e4vesipuolella liikenn\u00f6i valkoinen \u201dOlympia\u201d. Se kiinnittyi Silverlandetin, Str\u00f6mbergin, Bergstr\u00f6min ja K\u00e4rn\u00e4sholmenin laitureihin. N\u00e4m\u00e4 h\u00f6yrylaivat luovutettiin sodan j\u00e4lkeen Neuvostoliitolle.<\/p>\n Sota muutti kaiken. Saariston pojat taistelivat muiden rinnalla, jotkut kaatuivat ja jotkut haavoittuivat. My\u00f6s kotirintamalla saatiin taistella. Maaseudullahan ei ollut varsinaista ruokapulaa, mutta nykyp\u00e4iv\u00e4n vaatimuksiin verrattuna siell\u00e4 ei ollut juuri mit\u00e4\u00e4n. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Kit\u00f6seen pudotettiin noin 40 pommia, jotka kuitenkin aiheuttivat vain aineellisia vahinkoja.<\/p>\n Kun elintaso Helsingin seudulla sotien j\u00e4lkeen nopeasti kohentui, alkoivat p\u00e4\u00e4kaupunkilaiset \u201dtunkeutua\u201d Sipoon saaristoon. Kaikki halusivat kes\u00e4m\u00f6kin kaupungin tuntumasta. Yll\u00e4mainituilla maatiloilla oli saaristossa suuret omistukset, jotka nopeasti pilkottiin pieniin palstoihin. Kahden vuosikymmenen kuluessa melkein kaikki rannat oli rakennettu vapaa-ajan asunnoilla. Ja t\u00e4m\u00e4 tapahtui ennen kuin oli tieyhteyksi\u00e4 tai s\u00e4hk\u00f6\u00e4.<\/p>\n Toinen suuri ilmi\u00f6 oli se, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunki tarvitsi taas suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 materiaalia, hiekkaa ja puutarhatuotteita. Sipooseen ja erityisesti meid\u00e4n alueellemme syntyi uusi saaristolaivasto. Kyse oli kaksi- ja kolmimastoisista kaljaaseista, kun aikaisemmin yksimastoiset jaalat muodostivat laivaston. Kaljaaseilla oli suurempi vetoisuus, vaikka kuljetettavat tavarat olivat miltei samat. Jotkut purjehtivat my\u00f6s Ruotsiin, mutta yleens\u00e4 purjehdus rajoittui It\u00e4meren alueelle. 40-luvun loppupuolella purjehti 6-7 kaljaasia, joiden kotipaikkakunta oli Kit\u00f6 tai L\u00f6par\u00f6.<\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n